Joskus on ihan vaan pakko pistää menemään

Syyslomalla Rymättylässä

Keittiön matolla on hyvä tarkkailla muun lauman liikkeitä.

Kuva: Laura Härkönen

Kuva: Laura Härkönen

Kuva:Laura Härkönen

Lauantaina 19.9.09 olimme Ellan kanssa Hyvinkäällä Kerry- ja Vehnä erkkarissa. Oli mukava tavata monia tuttuja ja tietysti ihania vehniä salin täydeltä. Vilma-sisko oli myös kisailemassa ensimmäistä kertaa. Kerttu-sisko seurasi tapahtumia tällä kertaa kehän ulkopuolella kipeän tassun vuoksi.

Ella sai nuorten luokassa EH:n  ja Harri Lehkoselta ihan mukavan arvostelun: “Vielä kesken kehityksen oleva keskikokoinen nuori narttu. Hyvä pää. Saisi kantaa korvansa varmemmin. Riittävästi kulmautuneet raajat. Rungon tulee vahvistua. Hyvälatuinen turkki. Saisi liikkua ryhdikkäämmin. Tarvitsee kehätottumusta”.

Eilen 24.8 kävin Anun stailattavana Porvoossa. Koko ajan piti vähän inistä pöydällä, kun mieli olisi tehnyt mennä Mustin kanssa leikkimään. Päätin pitää korvatkin ojennuksessa, kun Mustin liikkeitä piti niin tarkkaan seurata.

Tänään 25.8 päätinkin sitten yllättää emännän ja kaikki muutkin tutut läsnäolleet oikein kunnolla. Olimme Kerttu-siskon, Helmi-mamman  ja Essi-tädin kanssa Munkkiniemessä mätsärissä. Mukana olivat tietysti myös Väinö (joka tosin lepäili häkissä pääosan ajasta) sekä Laura, Paula ja Tanja. Tuomari ei ensin alkuun vaikuttanut meistä vehnäneideistä kovin innostuneelta.  Kerttu tosin onnistui saamaan hienosti punaisen nauhan. Me muut saimme siniset ja mietimme jo ennen ryhmäkehää, että kannattaako sinne mennä ollenkaan. Hyvä, että mentiin sillä minä tyttö se onnistuin päihittämään “vanhat kehäketut” Helmin ja Essin heti alkuun. Seisoin emännän mieliksi aika kivassa asennossa ja liikuinkin mukavasti kehässä useampaan kertaan. Lopulta minut valittiin toiseksi n. 30 sinisen koiran kehässä. Tuomari sanoi minulle: “Toisen palkinnon ansaitsee tämä hieno nuori neiti !” Toivottavasti seuraavassakin näyttelyssä on yhtä hyvät namit mukana

Nimi: CARA FIONN GLENNA  “ELLA” 

Syntymäaika: 3.2.2008

Rekisterinumero: FIN15418/08

Emä: CARA FIONN ERIN “HELMI”

Isä: SANDMARKS GRETZKY “BONO” 

Kasvattajat: ANNAMAIJA HUJALA&PETRI MÄKIPEURA, PORVOO

Omistaja: KATI TAKANEN, ESPOO

Terveystulokset:    

Silmät OK (28.3.2009)

Lonkat A / A , kyynärät 0 / 0 (22.7.2009)

Näyttelyt:                

14.9.2008 Riihimäen pentunäyttely, KP, Veli-Pekka Kumpumäki

29.8.2009 Terri-Eri, Helsinki, (Nuo / H ), Juha Palosaari

19.9.2009 Kerry- ja vehnä ER , Hyvinkää, (Nuo / EH), Harri Lehkonen

SUKUTAULU 

Isän isä:

WHEATEN REBEL’S FLASHBACK

WHEATEN REBEL’S WALK ON TOP

NEWKILBER FOREIGN AFFAIR

Isän emä:

SANDMARKS CARMEN

LEITH BHROGAN ARDAN

SANDMARKS YASMIN

Emän isä:

KIBOLI’S LILLE JOKER

WHEATEN REBEL’S LUCKY LUCIANO

KIBOLI’S POPPIE

Emän emä:

WHEATSTONE CARRERA

DANTERRI WHEATEN MAN ABOUT TOWN

WHEATSTONE TRUE COLORS

Treeneissä Puolarmaarissa: asento näyttää jo yllättävän hyvältä .

Turkki loisti ilta-auringossa mukavasti.

Iltalenkki tehtiin viiden Cara Fionn kaverin kanssa. Mukana olivat lisäkseni: Essi, Kerttu, Helmi ja Väinö

Kivellä Kerttu, Helmi ja Väinö.

Tänään 4.8. oli tosi hauska päivä. Pääsin yhdessä Kerttu-siskon ja Helmi-mamman kanssa Puolarmaariin mätsäriin. Paula ja Laura olivat molemmat mukana ja heidät piti tietysti tervehtiä useampaan kertaan pusuilla. Minä olenkin edellisen kerran pyörähtänyt kehässä viime lokakuussa. En tiedä kumpi meistä (emäntä vai minä) jännitti enemmän, koska minä meinasin heti alkuun parkkeerata kehän ulkopuolelle ja jättää koko leikin väliin.  Vähän piti vielä kehässäkin jarrutella menoa. Saimme kaikki kolme punaiset nauhat ja Helmi sijoittui hienosti punaisten toiseksi! Lopuksi pääsimme Kertun kanssa juoksemaan läheiselle niitylle, mikä oli tietysti ihan parasta.

Ella 1,5v

Tänä kesänä olen päässyt vierailemaan useammalla mökillä, oman mökin lisäksi. Metsästä löytyy aina monenlaista kiinnostavaa ja koirakavereiden kanssa on erityisen kivaa juosta kilpaa.

Jäätelön syönti on ollut ihan parasta  

Jostain syystä en ymmärrä ihmisten intoa räpiköidä oudossa vesiastiassa, vaan minun on ehdottomasti haukuttava koko ajan ja hypättävä välillä niiden perässä laiturilta veteen.

Tästä syystä laittoivat minut välillä mökkiin jäähylle

Veneily on hauskaa: mitä kovempi vauhti, sitä sileämpi frisyyri!

Heinäkuussa kävin lonkkakuvauksissa, joiden tuloksia odoteltiin innokkaasti.  Turhaan jännittivät, sillä minä itse arvasin kuuluvani “parhaaseen A-ryhmään”. Olenhan minä koko puolitoistavuotisen elämäni aikana kuullut kotona päivittäin, kuinka ihanan ystävällinen ja leikkisä olen luonteeltani. Mitkään posteljoonit, ovikellot, puhelimet eivätkä edes toiset haukkuvat koirat saa minua ääntäni avaamaan. Ainoastaan lauman jäsenten uiminen on riittävän hyvä syy pistää todellinen härdelli pystyyn. Maailman söpöimmäksi vehnätytöksikin minua sanovat. Näyttelytuomarit saavat vapaasti ilmaista oman mielipiteensä tähän :-)

Minä tyttö se makailen rauhassa nurmella, vaikka keskellä sulkapallokenttää!

Kevättalvella erityisen hauskaa on ollut metsä- ja peltolenkit kaverini Frodon kanssa. Näiden reissujen jälkeen minua ei koskaan jostain syystä päästetä suoraan sisälle, ilman turkin sulatusta.

Ensimmäinen synttäripäivä meni mukavasti maksalaatikokakkua syöden. Antoivat minulle vinkuvan possun lahjaksi. Katsoin kuitenkin parhaaksi hiljentää sen nopeasti ja onnistuinkin pistämään koko possun atomeiksi parissa päivässä

Hiihtolomalla pääsin lauman mukana Rukalle. Automatka meni mukavasti uudessa häkissä makoillessa. Onneksi ymmärsivät pysähdellä riittävän usein, että pääsin jaloittelemaan. Paikanpäällä viihdyin erinomaisesti.  Hauskinta oli ehdottomasti lasten kanssa peuhaaminen hangessa. Jostain syystä parhaat tuoksut tuntuivat olevan aina syvällä hangessa ja sinne piti ehdottomasti kaivautua. Turkki meni tästä leikistä mukavasti lumipalloille. Minua kova pakkanen ei pahemmin haitannut, mutta emäntä innostui pukemaan minulle välillä lenkille haalarin niskaan. Onneksi kaverit eivät olleet näkemässä!

Pari viikkoa ennen joulua Ella pääsi valokuvamalliksi tonttuasussa. Kuva kertoo mitä Ella mahtoi miettiä koko touhusta.

Ella perheen nuorimpana piti eniten joulupukista. Pukilta Ella saikin pakettien lisäksi mukavat rapsutukset.

Pakettien avaaminen oli parasta koko joulussa. Ella söi omien pakettien sisältämät herkut ja yritti innokkaasti napata myös muiden paketteja.