Kotipiha aidattiin heti lumien lähdön jälkeen. Siellä saan nyt vapaasti säntäillä korvat luimussa ympäri tonttia, kiipeillä kalliolla ja portailla, leikkiä pallon kanssa, tutkia pensaita, istutuksia, kaivaa kivoja kuoppia multaan ja mikä ihaninta ryömiä laudoituksen alla haistelemassa, josko pihapiirin muut asukkaat ovat vielä uskaltautuneet ulos talvikoloistaan. Oravat ainakin ovat pysytelleet visusti katolla ja puissa, eivätkä ihme kyllä tule ollenkaan lähemmäksi minua!
Välillä joudun pesulle, mikä ei ole niin kivaa, mutta harjaaminen on mukavaa, koska saan aina samalla makupaloja.
Pesun jälkeen onkin mukava kääriytyä rullalle tv-tuolin alle, sieltä minut nostetaan myöhemmin omaan petiin nukkumaan.
Nukkuminen on muutenkin tosi kivaa, erityisesti jos pääsee syliin!
